Vendia-veneen historia
Muistitiedon mukaan Käenniemi-veneen tarina alkoi ainakin August Käenniemestä, joka syntyi Kantolan kartanon Käenniemen torppaan vuonna 1876. Sutiparta, kuten Augustia kutsuttiin rakensi ensimmäiset nykyään tiedetyt Käenniemi-veneet. Yksi Sutiparran tekemistä veneistä on vielä olemassa, sitä on säilytetty sateelta suojattuna Käenniemessä varaston ylisillä.
August Käenniemi verstaansa edessä.
Sutiparran vuonna viime vuosisadan alkuvuosina tekemän veneen yksityiskohta. Vaikka Sutiparran tyttärelle, Amandalle 30-luvulla tehty vene on jo lähes 100-vuotias, näkyy siinä vielä hyvin se, että Sutiparta käytti perinteisiä kyläsepän tekemiä venenauloja, jotka kotkattiin niin huolella, ettei kalaverkko niihin tarttunut.
Aika on lisännyt omat pölykerroksensa Sutiparran veneeseen, mutta vieläkin näkyy, että 4-lautaisen veneen kaaret olivat todella jykevää tavaraa. Tämä Sutiparran siskolleen Amandalle tekemä vene on pitkä lähes 6 metrinen.
Toukokuussa 1919 syntynyt Erkki Käenniemi jatkoi setänsä perinnettä. Erkki sairastui 18-vuotiaana selkärankatuberkuloosiin, eikä voinut tehdä maatalon raskaita töitä, joten hän hakeutui 30-luvulla Tampereelle Pälvirannan suuren veneveistämön oppipojaksi.
Opetusta ei juuri ollut, oppi siirtyi seuraamalla muiden töitä. Erkille näytettiin puuvarasto ja työkalut ja poika jätettiin rakentamaan venettä. Vene syntyi - olihan Erkki lapsena seurannut Sutiparran veneenveistoa - mutta niin hitaasti, että pysyvää työpaikkaa ei Pälvirannasta löytynyt.
Vaikka sota sotki kaikkien suomalaisten elämää, jatkoi Erkki Käenniemen veneenveistoperinnettä. Erkin sisarenpoika Perttu Pohjanperä kertoo, että hänen tietojensa mukaan Erkki-eno teki veneitä ainakin Käenniemen puimaladossa jo välirauhan aikaan. Veneenveistotaito kehittyi niin hyvin, että sodan jälkeen vuonna 1953 Erkki Käenniemen vene sai ensimmäisen palkinnon Rautajärven maatalousnäyttelyssä.
Erkki Käenniemi sai veneestään I palkinnon myös Tampereen maatalousnäyttelyssä 1960.
”Tuolloin veneen veistäminen alkoi metsästä, Erkki-eno kulki metsissä etsimässä sopivia kaaripuita ja juurakoita kokkaa varten sekä suoria runkoja venelautoihin. Laudat sahattiin 15 milliä paksuksi Holjan sahalla. Valmis raakalauta höylättiin härkähöylällä kahden miehen voimin 10 viisimetristä lautaa 12 millin venelaudaksi. Lopuksi härkähöylän jälki siloitettiin tavallisella höylällä venelaudaksi kelpaavaksi. Se oli pikkupojasta jännittävää seurata, mutta kovaa työtä veistäjille. Jukka-eno oli usein juuri härkähöyläyksessä apuna,” kertoo Perttu Pohjanperä, itsekin jo 84-vuotias.
”Heti kansakoulun jälkeen sain jo luvan tehdä penkkejä ja listoja sekä perämeloja ja esivalmistettuja airoja viimeistellä.
Tuntui hienolta, kun viimein sain jo osallistua lautojen kiinnitykseenkin! Se oli tarkkaa työtä, koska viistetyn laudan reunaan siveltiin nätisti rantu tervaa, ja tervan keskelle pumpulilanka tiivisteeksi. Terva ei saanut sotata lautoja ja lanka ei saanut sylttäytyä naulanreikiä poratessa käsiporan terään”, jatkaa Perttu.
Perttu kertoi, että soutuvene syntyi hyvin valmistelluista aineksista viikossa. ”Valmistusvauhdista huolimatta Käenniemi-veneitä jonotettiin. Tilauksia olisi ollut enemmän kuin Erkki-eno pystyi tekemään, vaikka muitakin hyviä veneentekijöitä Kukkian rannoilta löytyi!”
Käenniemi-veneen uusi tuleminen
Perttu Pohjanperä kertoo, että hän teki Erkki-enon veneestä ensimmäiset mallikaaret jo 1960-luvun alussa. ”Kiipesin mittaamaan siitä Erkki-enon välirauhan aikana tekemästä veneestä tarkat paikat. Niiden mallikaarien päälle rakensin ensin yhden, sitten toisen veneen. Vuosikymmeniä myöhemmin palasin veneen rakentamiseen. Eläkkeelle jäätyäni olen auttanut paikallista porukkaa rakentamaan itselleen Käenniemi-veneen ja Oman Elsa-veneen rakensin vasta kuusi vuotta sitten. Senkin Erkki-eno mallikarien mukaan.”
Pertun poika Pasi kuvasi Elsan rakentamisen jokaisen työvaiheen yksityiskohdat. Näin Käenniemi-veneen veistoperinne dokumentoitiin.
.
Pertun lapsenlapsen mukaan nimetty Elsa-vene oli yksi sysäys Vendia Woodsin syntymiselle. Paikkakunnalle muuttanut Leena Ilmola näki Elsa-veneen, ihastui ja kauhistui, kun kuuli, että tekijä on jo kahdeksankymppinen. ”Näin kaunis perinne ei saa kuolla!”
Ensimmäiset Käenniemi-veneen kopiot rakennettiin Pertun ohjauksessa Luopioisssa kesällä 2020 ja pian sen jälkeen paikalliset metsänomistajat perustivat Vendia Woodsin joka jalostaa veneenrakennusmateriaaleja paikallisesta laatupuusta ja veistää tuottamistaan nykyaikaisista veneenrakennusmateriaaleista Käenniemi-veneitä.
Yksi Vendian perustajista on itsekin Käenniemen sukuun kuuluva Matti Ahvenharju. Matti Ahvenharju suunnitteli jo 1990-luvun alussa ”modernin teknologian puisen soutuveneen” kehittämistä Käenniemi-veneen mallin mukaan. ”Hain Tekesiltä rahoitusta kehittämishankkeeseen, jossa Käenniemi-veneen osat olisi esityöstetty tuon aikaisten koneiden avulla. Olisi tarvittu teollinen kumppani ja kun sitä ei ollut, hanke jäi siihen silloin”, kertoo Matti Ahvenharju, joka rakentaa puuveneiden uutta tulemista – ja Käenniemi-veneperinteen säilymistä nyt Vendia Woodsin hallituksessa.